Koirakamuja, muuttolaatikoita ja karvaton koira.

Meidän aika on kulunut auringosta nauttien, koirakavereiden kanssa leikkien ja välillä vähän treenatenkin. Käytiin Viivin kanssa tsekkailemassa uusia lenkkipolkuja, koska vanhempani (ja minä) muutamme toiselle puolelle kaupunkia Päijänteen rannalle Nenäinniemeen. Santerin asunto siis pysyy vielä täällä Kangaslammella ja siellähän me Viivin kanssa suurin osa ajasta vietetään. Päijänteen ranta on tosiaan vain kiven heiton päässä uudesta kodista, ja bongattin sieltä jo pari hyvää uimapaikkaakin kesälle ;) Muuttolaatikoita on nyt ympäri kämppää ja ne osoittautui hienoksi ajanvietteeksi Viiville, kun niiden väliin piilotteli herkkuja. Näin sai innokkaan muuttoapulaisen pysymään pois jaloista, edes hetkeksi.

Huomenna ollaan lähdössä koiranäyttelyyn Korpilahdelle. Viivi oli näyttelyyn ilmoittamisen aikaan vielä suht hyvässä karvassa, mutta nyt se on tietysti innostunut tiputtamaan suurimman osan karvastaan ja näyttää lähinnä labradorinnoutajalta. Rinnassa ei ole karvaa juuri ollenkaan, housut ovat olemattomat ja jaloissa on muutama hapsu siellä täällä. No, mennään kuitenkin kehään ja ei odotella suuria tuloksia (tai sitten viedään Viivi labbiksien kehään :D).  Kesällä onneksi on näyttelyitä lähellä meitä, jonne voidaan mennä sitten paremmalla karvalla.
Tiistaina käytiin Viivin kasvattajan luona kylässä ja Viivi pääsi touhuamaan siskonsa ja kahden muun kultsun kanssa. Viivi sai samalla rokotuksen ja viimeisen silauksen trimmaukseensa.

Viivi on saanut muutenkin olla nyt paljon koirakamujensa kanssa. Meidän treeniryhmän labradorinnoutaja Lissu oli meillä taas päivähoidossa ja tytöt saivat leikkiä keskenään. Nämä on kyllä maailman suloisin parivaljakko, joka nukkuu aina kylki kyljessä.

Maanantaisin ollaan käyty hallilla treenailemassa. Meidän nykyinen kurssi on mukavan rento; käydään tottelevaisuutta läpi erilaisten temppuratojen ja häiriötreenin avulla. Viime kerralla esim. tehtiin koirista kuja ja kujan läpi luoksetuloja. Tehtiin myös luoksepäästävyyttä niin, että koirien ohjaajat kävivät yksitellen toisten koirien luona (ennen siis vain kurssin vetäjä kävi koirat läpi). Viivin maltti on parantunut huomattavasti treeneissä. Maanantaina koirat oli vastakkain maassa ja omistajat kauempana. Viivin edessä oleva koira pääsi irti, ja syöksyi Viivin luokse nuolemaan tämän naamaa. Viivi makasi liikahtamatta paikallaan ja tuijotti minua toisessa päässä hallia. Käytiin palkkaamassa välillä koiria ja jätettiin ne taas. Viivin edessä oleva koira kyllästyi jälleen paikalla kököttämiseen ja juoksi Viivin luokse. Tällä kertaa sitä alkoi yskittää ja sen suusta lensi kaaressa nakin pala Viivin eteen. Viivi tuijotti nakkia hetken ja kurottautui sitten ottamaan sen suuhunsa, kuitenkaan liikahtamatta paikaltaan. Koko ryhmä sai hyvät naurut.

Keskiviikkona oltiin yökylässä ystäväni Vilman ja hänen sekaroituisen Dani-koiransa luona keskustassa. Ei olla talvella oltu juurikaan kaupungissa Viivin kanssa ja kaupungin vilinä vaati aluksi taas totettelua.Viivi on päässyt myös ulkoilemaan Lolan ja kääpiövillakoira Martan kanssa.